Muut konsertit

Olemme konsertoineet vuosittain Oulussa ja lähiseuduilla, sekä tehneet myös konserttikiertueita muualle Suomeen.
ESITYKSET KAUDELLA 2011-2012



Kuolinmessun tasainen pääsiäistulkinta

Kuva: Pentti Vuosaari
Lähetä palautetta toimittajalle
Kemin kaupunginorkesteri, Länsi-Pohjan Oratoriokuoro ja Tuiran kamarikuoro esittivät W.A. Mozartin Requiemin tämän vuoden pääsiäiskonsertissa Kemin kirkossa tiistai-iltana Jukka Myllyksen johdolla.
Konsertit
Pääsiäisen rauhaa. W.A. Mozart, Requiem. Kemin kaupunginorkesteri, Länsi-Pohjan Oratoriokuoro ja Tuiran kamarikuoro. Kapellimestari Jukka Myllys. Solisteina sopraano Kaisa Ranta, altto Ann-Marie Heino, tenori Niall Chorell ja basso Petri Pussila. Kemin kirkossa 3.4.2012.

Katso arvostelu Pohjolan Sanomista!




Katso lisää Oulu sinfonian konserteista tästä!

Peter Schreier
Peter Schreier on tehnyt pitkän uran tenorina. Hänen keskeisintä ohjelmistoaan ovat olleet saksalaiset liedit. Oopperan parissa häntä on kuultu hyvin usein Mozart-tulkkina. J.S.Bachin passiot, oratoriot ja kantaatit ovat olleet hänelle hyvin läheisiä.
Vuodesta 1970 lähtien Schreier on toiminut laulamisen ohessa myös kapellimestarina. Hän päätti laulajanuransa joulukuussa 2005 Bachin Jouluoratorioon, jonka hän samalla myös johti. Hän jatkaa elämäntyötään kapellimestarina, keskeisinä säveltäjinä ovat Mozart, J.S. Bach, Haydn ja Händel.
Piia Komsi
Piia Komsi on tullut tunnetuksi hyvin monipuolisena koloratuurisopraanona. Hänen äänensä taipuu erinomaisesti nykymusiikkiin, mutta hän on saanut kiitosta myös mm. Mozartin Taikahuilun Yönkuningattarena. Monet nykysäveltäjät ovat kirjoittaneet teoksiaan ajatellen juuri Piia Komsin ääntä ja musikaalisia kykyjä.
Mati Turi
Tenori Mati Turi on yksi Viron johtavista oratoriosolisteista. Hänen ohjelmistonsa käsittää teoksia suurista barokkioratorioista nykymusiikkiin. Viime vuosina hän on esiintynyt myös oopperarooleissa, hänet on nähty myös Savonlinnan Oopperajuhlilla.
David Wilson-Johnson
David Wilson-Johnson on brittiläinen baritoni. Hänen uransa on laulajana on kestänyt jo yli 40 vuotta. Hän on esiintynyt maailmanlaajuisesti suurimmissa oopperataloissa, parhaiden orkestereiden solistina ja tärkeimmillä festivaaleilla. Levytyksiä on ehtinyt kertyä jo yli 200 monilta musiikin eri alueilta.

Joseph ”Papa” Haydnin oratorio Vuodenajat on kypsä ja hieno luonnon ylistyslaulu. Sen luominen oli kuitenkin raskasta. Säveltäjä koki, että libretisti paroni van Swieten pakotti työn hänelle. Haydn piti van Swieteniä tärkeilevänä idioottina, joka painosti tekemään järjettömiä musiikillisia ratkaisuja. Teos jäi ilottelevan mestarin viimeiseksi. (Teksti ja kuvat: Oulu sinfonian luvalla)



Kevät -2012
Mozartin Requiem Kemissä ti 3.4.2012.
Leino -projektin Oulun konsertti on suunniteltu pidettäväksi keskiviikkona 9.5. 2012.


Rekrytointi
Tuiran kamarikuoro hakee uusia jäseniä kaikkiin äänialoihin, mutta erityisesti miesääniä kaivataan lisää. Ohjelmistomme koostuu niin perinteisistä sekakuorokappaleista kuin isoista kirkkomusiikkiteoksistakin. Teemme yhteistyötä Oulu Sinfonian ja Oulun Oopperan kanssa. Lähiajan ohjelmistoomme kuuluu Haydnin Vuodenajat, Mozartin Requiem sekä levytys ja esiintymismatka oman produktiomme pohjalta. Harjoittelemme maanantaisin klo 18 Lyseolla. Jos laulaminen ja esiintyminen mukavassa seurassa kiinnostaa, niin lisätietoja voitte katsoa Facebookista "Tuiran kamarikuoro" tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen johtokunta.tuirankamarikuoro@gmail.com





Kuoromme oli mukana vuoden kulttuuriteossa, ks.
Hoffmann vuoden kulttuuritapaus Kalevan kriitikoiden valitsemana

Maaliskuussa, pe 16.3.2007 klo 19.00 ja la 17.3. klo 16.00 ja klo 19.00, Madetojan sali, esitettävänä teoksena oli Carl Orff: Carmina burana.

Orkesteri: Oulu Sinfonia
Kapellimestari:Dmitri Slobodeniouk

Kuorot:
Kuorojen vastuullinen johtaja Tapani Tirilä
Laaksojen Kamarikuoro Vox Ardens (joht. Tapani Tirilä)
Madetojan musiikkilukion projektikuoro (joht. Johanna Kemppainen ja Rauno Rännäli)
Oulaisten Nuorisokuoro (joht. Tapani Tirilä)
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan sekakuoro Cassiopeia (joht. Sanna Törmälä)
Ryhmä Pyhäjokilaakson Mieslaulajista (joht . Tapani Tirilä)
Tuiran Kamarikuoro, mukana OAMK:n opiskelijoita (joht. Risto Laitinen)

Tanssi:
OAMK:n show-tanssiryhmä

Koreografia:
Petri Kauppinen 

Solistit:
Hanna-Leena Haapamäki, sopraano
Tuomas Katajala, tenori
Jorma Martikainen, baritoni

Teos esitettiin myös kesällä -2008 Haminan Tattoossa. ks..



Kevätkonsertti 6.4.2008














Ohjelman kansikuva: OP
1.Rede, Mädchen, allzu liebes
2. Am Gesteine rauscht die Flut
3. O die Frauen
4. Wie des Abends schöne Röte
5. Die grüne Hopfenranke
6. Ein kleiner, hübscher Vogel
7. Wohl schön bewandt war es
8. Wenn so lind dein Auge mir
9. Am Donaustrande
10.O wie sanft die Quelle
11.Nein,es ist nicht auszukommen
12.Schlosser auf, und mache Schlösser
13.Vögelein durchrauscht die Luft
14.Sieh, wie ist die Welle klar
15.Nachtigall, sie singt so schön
16.Ein dunkeler Schacht ist Liebe
17.Nicht wandle, mein Licht
18.Es bebet das Gesträuche
Rossini: Peches de vieillesse ja
sarja varhaisempaa tuotantoa
1. I gondolieri
2. La passeggiata
3. O giorno sereno
4. Quartetto pastorale
5. Il carnevale
Brahmsissa naisduetot laulavat Ulla Tolppa ja Kaisu Koivurova
sekä miesduetot Anders Tranberg ja Jorma Pulkkinen.
Sopraanoaarian laulaa Leena Reinman-Turunen ja tenoriaarian
Anders Tranberg. Mies- ja naisduetot Rossinin O giorno serenossa
laulavat samat duettolaulajat. La passeggiatan sopraanosoolon
laulaa Ulla Savolainen.

Kaksoiskvartetissa laulavat: Ulla Savolainen, Pirjo-Riitta Silvén,
Marjo Okkonen, Jonna Pienihäkkinen, Juhani Miettunen,
Mika Visuri, Jyrki Okkonen ja Esko Strömmer.
Laulujen sanoitukset ovat samassa numerojärjestyksessä
kuin otsikot ohjelmasivulla. Otsikot ovat merkitykseltään
samoja kuin suomennosten ensimmäiset rivit.
Brahms:
1.
Puhu neito, jota niin rakastan ja joka sait haaleassa
sydämessäni hehkumaan vain katseellasi nämä
polttavat, villit tunteet.
Etkö pehmennä sydäntäsi. Haluatko jäädä
koskemattomaksi ja puhtaaksi ilman suloista
onnea vai haluatko minun tulevan luoksesi?
Jäädä puhtaaksi - En sitä katkeruutta soisi
sinulle. Niinpä tule, tummasilmä, tule kun
tähdet tervehtävät sinua.
2.
Virta lyö kallioon niin voimakas. Joka ei täällä
huokaa oppii kyllä rakkauden tullen.
3.
Naiset, nuo naiset hurmaavat sulokkaasti.
Olisin munkiksi ryhtynyt jo kauan sitten,
jos heitä ei olisi.
4.
Kuin kaunein illanrusko haluaisin, neitoparka,
hehkua, jotta rakkaani minuun mieltyisi ja
hehkuisin hänelle ikuisesti.
5.
Vihreä humalan varsi taipuu maahan päin.
Nuo neidon nuoren ajatukset niin on surulliset.
Kuule vihreä humala, nosta nuori vartesi taivasta
päin. Kuule nuori neitonen, miksi sydämesi on
raskas näin?
Kuinka nousta voi humala maasta kun tukea ei saa.
Ei voi olla iloinen kun maasta rakas ei tule vieraasta
6.
Sievä lintunen lennähti puutarhaan. Sielläpä on runsaasti
hedelmiä. Jos minäkin olisin sievä lintunen,
en epäröisi vaan tekisin samoin.
Limettipuun katalat oksat vaanivat siellä.
Lintuparka ei päässyt pois. Jos minäkin olisin
sievä lintunen epäröisin enkä sinne menisi..
Lintunen lennähti sievän neidon kädelle eikä
hän pientä loukannut, tuota onnekasta.
Jos minäkin olisin sievä lintunen,
en epäröisi vaan tekisin samoin.
7.
Ennen olin iloinen ja tyytyväinen elämääni ja
rakkaaseeni. Seinän lävitse, tai läpi kymmenen
seinän, tunnisti ystäväni minut katseellaan.
Mutta nyt, voi nyt kun olen tuon kylmän nuorukaisen
kanssa ei auta vaikka seison kuinka lähellä, eivät
hänen silmänsä eikä sydämensä minua tunnista.
8.
Kun katsot minua niin lempeästi ja hellästi karkotat
viimeisenkin tuskan, joka minua vielä piinaa.

Rakkauden suloinen hehku – älä anna sen kadota.
Kukaan muu ei voi sinua rakastaa uskollisemmin.
9.
Tonavan rannalla on talo, jonka ikkunasta katselee
ruusuposkinen tyttö. Tyttö on todella hyvin varjeltu,
kymmenen rautasalpaa on oveen laitettu. Kymmenen
salpaahan on vain kasku, minä katkon ne kuin olisivat
ne lasia.

10.
Voi kuinka lempeästi puro mutkittelee niityllä!
Kuinka ihanaa on kun rakkaus saa vastauksensa!

11.
Ei voi tulla toimeen ihmisten kanssa, heillä on aina n
iin myrkylliset ja pistävät sanat kaikesta.
Jos iloitsen sanovat he minua holtittomaksi.
Jos olen vaitelias sanovat, että rakkaus saa minut sekavaksi.

12.
Nouse lukkoseppä tekemään lukkojasi, suunnattomia määriä,
sillä haluan sulkea kaikki ilkeät suut.

13.
Lintunen kiitää ilmassa ja etsii oksankolon.
Minun sydämeni kaipaa sydäntä, jonka läheisyys
tuo levollisen olon.
14.
Katsohan kuinka kirkkaita ovat aallot kun
kuu katselee alas!
Sinä, joka olet minulle rakas, rakasta sinä minua!
15.
Satakieli laulaa niin kauniisti tähtien tuikkeessa.
Rakasta minua sydänkäpyseni, suutele minua hämärässä.
16.
Rakkaus on synkeä kuilu, vaarallinen kaivo.
Minä poloinen putosin, en näe enkä kuule, ajattelen
vain autuuttani ja voihkin kaivaten suruissani.
17.
Älä vaella niityllä valoni. Herkänsuloiset jalkasi
kastuvatja pehmenevät liikaa. Polut tulvivat täällä
aivan ja sillat, niin monet, saavat silmäni kyyneliin.
18.
Pensaat käyvät värisemään, lintunen niitä kosketti lentäessään.
Samoin sieluni värisee rakkaudesta, nautinnosta ja surusta
kun se ajattelee sinua.
Rossini:
1.
Purjehdimme reippaassa tuulessa, kauniisti hohtaa taivas,
kuun edessä ei harsoa eikä meri myrskyä.
Purje vie meidät niitylle lepäämään:
Gondoljeerille annetaan kaikkein parasta, mitä voi toivoa.
Vaikka aurinko ei lämpimästi paista tai kuu näyttää apealta,
laguunilla gondoljeeri on aina kuningas.
2.
Kunnes taivas selkenee ja aallot tyyntyvät purjehdimme
rannalta toiselle rakkauden voimin.
Aalloille, tuulelle, kukille puhumme rakkaudesta.
Sydän tykyttää vastauksensa.
Mutta voi, taivas synkkenee ja aallot käyvät ristiin
laguunissa. Kiiruhtakaamme nopeasti suojaan.
Mutta, hei, kuuhan näyttää kasvonsa, turhaa oli pelko.
Näin nauravassa maisemassa laulelemme vain.
3.
Oi kuulas päivä, niin runsaasti rakkautta.
Ilosta sydän rinnassamme sykkii.
Oi loistava päivä tuo runsaasti rakkautta ja rauhaa.
Suku ja ystävät hellästi suojellen Olimpolle juhlivat
suotuisaa kohtaloa ja kiitollisena vieraat
toistavat kaikuna.
Oi onnellinen päivä, niin runsaasti rakkautta.
Se Olimpolle ennustaa taivaan lahjoja.
Oi onnellinen päivä, jaa rakkauttasi.
Ihanat toiveet, joita sinulle elämää varten jaetaan
ovat myös pienelle tärkeitä, että rauhan rannalle
ei hän saavu murheissaan vaan suloinen poika jakaa kukkiaan.
Oi onnellinen päivä, jaa rakkauttasi ja kerro Olimpolle,
että elämä on lempeä ja ennusta hänelle suotuisaa kohtaloa.
Eläköön Olimpo.
4.
Aasia liekeissä kääntyy taisteluun mahtavia vastaan.
Vaan paimenten ja kansan kesken ei synny ristiriitaa.
Voi rakkaat metsät, voi rakkaat vapauden huoneet!
Ei heikkoutta ole se, että nähdään ilkeän raudan
säihkyvän joukossamme, ei houkuttele köyhyytemme
heitä ryöstöön.
Voi rakkaat metsät, voi rakkaat vapauden huoneet!
Aurinko painuessaan mailleen jättää meidät rauhallisiksi
ja rauhallisena se meidät näkee palatessaan aamulla.
Voi rakkaat metsät, voi rakkaat vapauden huoneet!
5.
Olemme sokeina kituuttaneet hyvän tahdon varassa.
Iloisuuden päivänä ei kielletä armeliaisuutta. Kauniit naiset,
rakkaat naiset, älkää olko saitoja, säälikää hieman
sokeaparkoja. Olemme kaikki köyhiä ja soitamme
ovikelloa ja kolkutamme ja laulamme do, re, mi, fa, sol, la
pyytäen armeliaisuutta.
Tulkaa avuksi ihanat neidot, olkaa hyväntahtoisia kurjia kohtaan.
Olemme hyvätapaisia köyhiä ja otamme vastaan minkä saamme.
Auttakaa siis meitä armeliaasti, sillä karnevaalit loppuvat.
Laulujen sanat (lyhennellen) suomentanut Olli Pajula.
Johannes Brahmsin (1833-97) Liebeslieder - Walzer pohjautuu
Georg Daumerin runoihin. Brahms ihastui valsseihin ensimmäisten
Wienissä viettämiensä vuosien aikana ja sävelsi laulusarjan
vuosina 1868-1869 valssien tarjoamien rytmien ja tunnelmien
innoittamana. On arveltu, että laulusarjan syntyyn olisi myös
vaikuttanut Brahmsin onneton rakkaus.
Laulusarjaa on esitetty sekä neliäänisinä kvartettilauluina että
sekakuorolla. Brahmsin omien merkintöjen perusteella hän
eri aikoina kannatti erilaisia kokoonpanoja.
Nyt laulusarja esitetään osittain sekakuorolla, osittain
pienemmillä kokoonpanoilla ja solisteilla.

Gioachino Rossini (1792-1868) lopetti heikon terveyden
pakomana oopperoiden säveltämisen vuonna 1829
ollessaan uransa huipulla. Hän asettui monien vaiheiden
jälkeen asumaan Parii-siin, jossa sävelsi vielä suuren
määrän vokaali-, piano- ja kama-rimusiikkia. Teoksia
ei Rossinin elinaikana julkaistu, mutta niitä
esitettiin hänen järjestämissään pienimuotoisissa
matineoissa ja muissa tilaisuuksissa.
Rossini kutsui näiden vuosien aikana syntyneitä
sävellyksiään vanhuuden synneiksi, "Peches de vieillesse”.
Tässä konsertissa esitetään eräitä Rossinin pienimuotoisia
kuoroteoksia. Osa teoksista kuuluu vanhuuden synteihin
ja osa on varhaisem-paa tuotantoa. I Gondolieri ja La passeggiata
on todennäköisesti esitetty Rossinin salongissa Pariisissa.
Il Carnevale valmistui Rooman vuoden 1821 karnevaaliin.
Sen tekstin Rossini kirjoitti yhdessä Niccoló Paganinin,
Massimo d'Azeglion ja Catarina Lipparinin kanssa.
Nelikko esitti laulua kitarasäestyksellä Rooman kaduilla
kerjäläisiksi pukeutuneina. Pianosäestys on Pietro Cartonin
käsialaa.

Risto Laitinen on johtanut Tuiran kamarikuoroa vuodesta
1998 lähtien. Kuoro on esittänyt Laitisen johdolla esim.
Rossinin Petite Messe Solennellen sekä Kodályn ja Janácekin
suurimuotoisia kuoroteok-sia ja myös Risto Laitisen itsensä
säveltämiä teoksia. Esimerkiksi Oulun kaupunginorkesterin
kamarimusiikkisarjassa kantaesitettiin pienoisooppera
Talo v.1997. Kuoron 30-vuotista toimintaa juhlittiin
Laitisen pienoismusikaali Nostalgian kantaesityksellä.
Musiikkinäytelmä Juhannusidylli, jonka Laitinen on
osittain säveltänyt, sai hyvän vastaanoton viime vuonna Sveitsissä.
Pianisti Piia Knihtilä valmistui pianonsoiton
opettajaksi keväällä 1999. Tällä hetkellä hän
työskentelee tuntiopettajana Oulun konservatoriossa.
Tuiran kamarikuoroa hän on säestänyt projektiluontoisesti
vuodesta 1998 ollen mukana mm. pienoismusikaali Nostalgian
kantaesityksessä. Opetustyönsä ohessa Piia Knihtilä soittaa
kamarimusiikkia eri kokoonpanoissa.
Pianisti Sanna Smolander valmistui Helsingin
konservatoriosta pianon-oiton opettajaksi v. 1998
opettajanaan Jerzy Gebert ja suoritti vuonna
2000 pianonsoiton A-tutkinnon erinomaisin arvosanoin
Peter Lönnqvistin oppilaana. Hän on täydentänyt
musiikkiopintojaan Oulun seudun ammattikorkeakoulussa,
Helsingin yliopistossa ja lukuisilla mestarikursseilla,
opettajinaan mm. Liisa Pohjola, Matti Raekallio, Kalle Randalu,
Arkadi Zenziper, Konstantin Bogino ja Paavo Pohjola.
Vuonna 1994 hänet palkittiin Leevi Madetoja -pianokilpailuissa
toisella palkinnolla. Suomen lisäksi hän on konsertoinut
myös Slovakiassa ja Italiassa. Hän toimii nykyisin
Oulun konservatoriossa säestyksen lehtorina sekä OAMK:ssa
tuntiopettajana.
Kuoron äänenhuoltajana on toiminut ansiokkaasti Sari Hourula.
Uudet kuoropuvut on suunnitellut Pasi Räbinä.
Tuiran kamarikuoro on perustettu vuonna 1969. Sen taiteellisina
johtajina ovat toimineet Pekka Mäntymaa, Leena Hyvönen ja
tällä hetkellä Risto Laitinen. Kuoron ohjelmistossa on eri aikakausien
ja tyylisuuntien kotimaista ja ulkomaista kuoromusiikkia.
Perinteisten kamarikuoroteosten lisäksi kuoro on esittänyt useita
orkesterisäestyksellisiä teoksia yhteistyössä mm. Oulu Sinfonian kanssa,
(esimerkkeinä Mozartin Requiem, Dvorakin Requiem, Haydnin Luominen,
Bethovenin Sinfonia n:o 9 ja Orffin Carmina Burana), Oulun konservatorion
kanssa (Bachin Johannes-passio), sekä Pohjan sotilassoittokunnan
kanssa (Hidasin Requiem). Vuodesta 1990 lähtien kuoro on tehnyt
yhteistyötä Oulun oopperan kanssa en osallistuen lähes vuosittain
Oulun kaupunginteatterin oopperoihin. Kuoro on myös järjestänyt omia
kirkkokonsertteja.

Laulajat -2008

Taiteellinen johtaja: Laitinen Risto Taiteellinen varajohtaja: Pienihäkkinen Satu


Äänenmuodostuksen harjoittaja: Hourula Sari, Knihtilä Aila


Ansamaa Terhi, Inget Taina, Jalas Johanna, Kajava Sanna, Karvonen Milla, Keskitalo Kirsti, Koivurova Kaisu, Kutuniva Johanna, Palosaari Sonja, Myllys Hannele, Okkonen Seija, Pirhonen Liisa, Reinman-Turunen Leena, Rissanen Petra, Savolainen Ulla, Silvén Pirjo-Riitta, Tolppa Ulla, Vähäkangas Kirsti, Eskelinen Kirsikka, Haapala Tarja, Kortelainen Terttu, Lavander-Jokinen Marie, Laitinen Marita, Lyytinen Hannele, Mattila Minnamari, Martinmäki Kati, Moilanen Saila, Myllys Hannele, Nurmesjärvi Riitta, Okkonen Marjo, Paananen Kaisa-Mari, Palmujoki Päivi, Pienihäkkinen Jonna, Pienihäkkinen Satu, Pulkkinen Jaana, Simojoki Marja, Siren Mervi, Tervonen Harriet, Auer Antti, Eronen Marko, Miettunen Juhani, Okkonen Ari, Räbinä Pasi, Tiilikainen Veli-Matti, Tranberg Anders, Visuri Mika, Hallakero Tuomas, Kuoppala Heikki, Kortesluoma Tapio, Kurttila Pekka, Okkonen Ilpo, Okkonen Jyrki, Pajula Olli, Pulkkinen Jorma, Strömmer Esko, Vähäkangas Jouko